Täytyy jo ihan ruveta listaan asioita joita tekee "vikaa" kertaa ennen Jenkkeihin lähtöö, vähänkö jänskää! Tosin uskon, et aika moni, joka on lähös vaihtariks tekee niin :D
Mut tosiaan nyt on Halloween ohi ja kovaa vauhtia kohti talvee ja joulua. Täytys nyt tosissaan ruveta täytteleen niitä erilaisia vaihtaripapereita... Kauheen vaikeeta, kun pitää hoitaa koulukin samaan aikaan mahd hyvin! Pitää vaan koittaa jaksottaa oma aika nii, että kaiken ehtii tehä. Tää viikonloppu tosin meni vähän Halloweenia juhliessa ja itteensä pelotellessa, joten ens viikonloppuna sitten LUPAAN tehä vaan vaihtarijuttuja!
Niistä tulikin mieleen, että nyt on kyl jo hyvä aika ruveta vähän ottaan selvää siitä normaalista elämästä Jenkeissä. Jos siis ei tähän mennessä sitä oo viä tehny. Sitä vaan puhutaan kauheesti juhlien, esim. just Halloweenin vietosta ja sellatteesta, mut mitenkäs ne loput päivät vuodesta, se suurin osa? Onneks maailman on loppujenlopuks niin pieni, että perusasiat ei eroo paljookaan, mutta kuitenkin. Nyt tässä vaiheessa täytyykin suositella kaikille, että etsii käsiinsä sellatteen ihmisen, joka on ollu jo vaihtarina siinä maassa johon ittekin on menossa. Uskon, että sellatteita ihmisiä löytyy esim. sen oman vaihtarijärjestö kautta. Ja sitten, kun on vähän kuullu kokeneemman kokemuksista, niin osaa ittenkin tehä oikeet asiat ja ei ehkä jännitä niiiin paljoo.
Mutta kaikille nyt vaan edelleen niitä voimia kouluun ja ihan kaikkeen muuhunkin! Jouluun ei oikeesti oo enää kauaa aikaa, eli enää vaan pieni loppupuristus niin on tää syyslukukausi ohi ja ansaittu loma alkaa!!
Hei muuten, muistakaa, et meitä on taas ens vuonnakin lähös tosi paljon vaihto-oppilaaks, elikkäs kukaan ei oo murheittensa kanssa yksin vaan moni painii samojen ongelmien edessä. Täytyy vaan uskaltaa kysyä.
Hyvää syksynloppuu kaikille, täältä tullaan talvi !!
Anni
sunnuntai 31. lokakuuta 2010
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
At the very beginning
Uuushaa nyt sitten alko bloggailu!
Yritän kirjotella tänne mahd. paljon vaihtaripapereiden täyttelemiskokemuksista, jotta sitten ihmisten ois helpompi ymmärtää, että tää kaikki on ihan meille jokaselle yhtä uutta ja jännää. Täytyy vaan muistaa, että se koulukin on olemassa.. ;)
Mutta tosiaan vajaan vuoden päästä ois tarkotus astua lentsikkaan ja asettaa nokka kohti Amerikan Yhdysvaltoja. Mulle vaihto-oppilaaks hakeminen oli melkeimpä ihan ehdoton juttu. Ikuinen halu ulkomaille ja matkusteleminen on vaan jotain minkä joko tuntee omakseen tai ei. Siispä päätin jo ala-asteella, että tämä tyttö lähtee vaihtariks. No tietenkin se ajatus oli aina takaraivossa, mutta eihän se vielä 10-vuotiaana ollu ajankohtanen. Mutta sitten yläasteella, kun kaikkialta rupes tunkeen eri vaihtarijärjestöjen mainoksia, heräs mieleen kaks tärkeetä kysymystä: Minkä järjestön mä valitsen ja minne mä ny sitten meen?
Loppujenlopuks, kun kaikki palaset loksahtaa kohdalleen, on kaikkiin kysymyksiin löydettävissä vastauksensa. Niin myös munkin. Onneks olin keskustellut, tai no oikeestaan ilmottanu vanhemmille, että mähän si lähen vaihtoon. Ne oli ja on edelleen tän asian kanssa tosi fine. Se helpottikin mun urakkaa, kun etin eri vaihatrijärjestöjä ja vertailin hintoja. En kuitenkaan uhrannu ajatuksia vielä kohdemaahan, se ongelma sai oottaa siihen, et löytäisin just sen MUN vaihtarijärjestön, joka tuntuis omalta.
No mä etsin ja si kerran meidän yläasteelle tuli Reeta puhumaan UP Educationin toiminnasta ja se oli sitten siinä. Mun ongelmat koskien vaihtarivuotta oli ratkaistu. Kohdemaana USA oli lopulta kaikista luonnollisin ratkaisu ja UP sitäkin luonnollisempi. Ihan näin mainostamattakin.
MUTTA kaikki sai vaan viä varmemman pohjan, kun oltiin vanhempien kanssa sit juttelemassa UPin toimistolla. Palaset vaan loksahti kohdalleen ja tässä sitä ollaan. Nyt vaan pitäs sitten täytellä kaikkia kivoja papereita ;) noo onneks kaikkii niitä ei tartte itte täyttää, vaan vanhoille opettajillekin riittää hommaa!
En oo oikeen viä alotellu muuta, kun vähä pohjustellu yksinkertaisimpia kysymyksiä, koska haluun olla oikeesti 110% varma siitä, mitä vastaan. Kiitos muuten jos oot jaksanu lukee tähä saakka, se on jo aika urakka, koska oon tosiaan niiiin innoissani tästä kaikesta! :)
Mutta last but not least, antakaa ittellene ja vanhemmillenne aikaa. Mä oon vasta matkani alussa monen muun vaihtariks lähtevän kanssa ja homma on suuri, kun pitäs hoitaa koulu ja tavallinen elämä ja kaiken lisäks vielä vaihtarijutut. Mut uskon, että kaiken tän työn jälkeen kiitos seisoo ja tiedos on mahtava vaihtarivuosi! ♥
Innostavin ja hyvin kuumeisin (40, 2 astetta.. ♥) terveisin Anni
Yritän kirjotella tänne mahd. paljon vaihtaripapereiden täyttelemiskokemuksista, jotta sitten ihmisten ois helpompi ymmärtää, että tää kaikki on ihan meille jokaselle yhtä uutta ja jännää. Täytyy vaan muistaa, että se koulukin on olemassa.. ;)
Mutta tosiaan vajaan vuoden päästä ois tarkotus astua lentsikkaan ja asettaa nokka kohti Amerikan Yhdysvaltoja. Mulle vaihto-oppilaaks hakeminen oli melkeimpä ihan ehdoton juttu. Ikuinen halu ulkomaille ja matkusteleminen on vaan jotain minkä joko tuntee omakseen tai ei. Siispä päätin jo ala-asteella, että tämä tyttö lähtee vaihtariks. No tietenkin se ajatus oli aina takaraivossa, mutta eihän se vielä 10-vuotiaana ollu ajankohtanen. Mutta sitten yläasteella, kun kaikkialta rupes tunkeen eri vaihtarijärjestöjen mainoksia, heräs mieleen kaks tärkeetä kysymystä: Minkä järjestön mä valitsen ja minne mä ny sitten meen?
Loppujenlopuks, kun kaikki palaset loksahtaa kohdalleen, on kaikkiin kysymyksiin löydettävissä vastauksensa. Niin myös munkin. Onneks olin keskustellut, tai no oikeestaan ilmottanu vanhemmille, että mähän si lähen vaihtoon. Ne oli ja on edelleen tän asian kanssa tosi fine. Se helpottikin mun urakkaa, kun etin eri vaihatrijärjestöjä ja vertailin hintoja. En kuitenkaan uhrannu ajatuksia vielä kohdemaahan, se ongelma sai oottaa siihen, et löytäisin just sen MUN vaihtarijärjestön, joka tuntuis omalta.
No mä etsin ja si kerran meidän yläasteelle tuli Reeta puhumaan UP Educationin toiminnasta ja se oli sitten siinä. Mun ongelmat koskien vaihtarivuotta oli ratkaistu. Kohdemaana USA oli lopulta kaikista luonnollisin ratkaisu ja UP sitäkin luonnollisempi. Ihan näin mainostamattakin.
MUTTA kaikki sai vaan viä varmemman pohjan, kun oltiin vanhempien kanssa sit juttelemassa UPin toimistolla. Palaset vaan loksahti kohdalleen ja tässä sitä ollaan. Nyt vaan pitäs sitten täytellä kaikkia kivoja papereita ;) noo onneks kaikkii niitä ei tartte itte täyttää, vaan vanhoille opettajillekin riittää hommaa!
En oo oikeen viä alotellu muuta, kun vähä pohjustellu yksinkertaisimpia kysymyksiä, koska haluun olla oikeesti 110% varma siitä, mitä vastaan. Kiitos muuten jos oot jaksanu lukee tähä saakka, se on jo aika urakka, koska oon tosiaan niiiin innoissani tästä kaikesta! :)
Mutta last but not least, antakaa ittellene ja vanhemmillenne aikaa. Mä oon vasta matkani alussa monen muun vaihtariks lähtevän kanssa ja homma on suuri, kun pitäs hoitaa koulu ja tavallinen elämä ja kaiken lisäks vielä vaihtarijutut. Mut uskon, että kaiken tän työn jälkeen kiitos seisoo ja tiedos on mahtava vaihtarivuosi! ♥
Innostavin ja hyvin kuumeisin (40, 2 astetta.. ♥) terveisin Anni
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)